Aittalan talli

Etusivu Tallipäivis Asukkaat Esittelysivu Tapahtumia

Aittalan Susiyö

1-vuotias suomenhevosori
VH17-018-2202
Tummanrautias, 153cm korkea
Syntynyt 05.11.2017

Kasvattanut Aittalan talli VRL-02914
Omistaja Aittalan talli VRL-02914

Susiyö on yleisratsu (Helppo A/110cm/CIC1)


Luonnekuvaus

Odotin Ellin varsovan sellaisen tasapaksun aivan tavallisen rautiaan suomenhevosen, joka ei kauheasti emänsä ulkonäöstä poikkeaisi. Ja mitä vielä, puuhkaharjainen raudikkoni synnytti tummanrautiaan, herasilmäisen suomenhevosorin, joka koko olemukseltaan muistutti isäänsä Suippoa! Tässä vaiheessa totesin sen, että Elli tosiaan ei periytä varsoilleen ainakaan rakenteellisia geenejään, koska onhan Puolikuukin kuin ilmetty isänsä - kaikenlisäksi voin vain todeta, että veljekset kuin ilvekset. Vuosien saatossa Ylpöstä kasvoi varsin upea kilpahevonen, joka alkoi päivä päivältä muistuttamaan enemmän isänsä luonteenpiirteitä. Isältään Ylppö on perinyt valtavan hyppykapasiteetin sekä kestävyyden, mutta emältään taas sen tarkkuuden ja kuuliaisuuden.

Tallillamme Ylppö tunnetaan luotettavimpina suomenhevosoreina - ja kaverina - mitä hevosesta voi saada. Ylppö on mahdottoman ystävällinen ja sen pystyy luottaa kenen tahansa hoidettavaksi. Se seisoo karsinassa aloillaan niin kauan, kun sen kavioita putsataan tai jouhia selvitellään. Tallissa se ei taas välitä sisään tulevista lajitovereista saatika muusta häärinästä. Orimaisuudesta antakoon osviittaa se, että Ylpön selässä on istunut siskoni 1-vuotias tyttö, tuettuna tietenkin, eikä ori ollut siitä moksiskaan. Ennemminkin se vain ihmetteli selässään olevaa kevyttä, mutta suunnattoman arvokasta painolastia. Tallityttömme ovatkin humoristisesti sanoneet Ylppöä "lapaseksi", kun se on sellainen kaikki-käy-tyyppi. Maastapäin käsitellessä Ylppö toimii hyvin ja seuraa nätisti ihmisen vierellä. Ihan sokeasti ei kumminkaan Ylppöön kannata aina luottaa, sillä vaikka se ei tammoista välitä, niin ruoka on sille elintärkeää! Se varmasti painaa päänsä lähimmälle ruohotupsulle tai heinäpaalille jos sellaisia sattuu olemaan näkökentässä. Siinä onkin sitten nykiminen, että Ylpön pään saa ylös ja matka pystyy jatkumaan.

Ylppö on mahdottoman monipuolinen ratsu, jonka on mahdollistanut sen vanhemmat. Kouluratsastuksessa onnistuu liikkeet ja radat Helppo A-tasoon asti, kun taas esteillä hypätään reilua metriä ja kenttäratsastuksessa onnistutaan CIC1-tasolla. Kouluratsastuksessa Ylppö on reipas askelinen, mutta on hyvin kuuliainen ja kantaa itsensä kevyesti. Laukkaosuudet ovat yleensä aika reippaita, mutta puolestaan siinä ei vauhtia tarvitse pyytää vaan ennemminkin antaa muutamia puolipidätteitä. Liikkeistä Ylppö on saanutkin paljon kehuja sekä mainintoja, että sehän on varsin keinuhevosmainen ikiliikkuja. Vaikka kouluratsuna Ylppö onkin toimiva, niin huomattavasti enemmän se nauttii este- ja kenttäratsastuksesta. Ylppö on erityisen ketterä ja reipas esteratsu eikä se koskaan niinkään "kuumu" esteillä, vaikka vauhtia löytyisikin - se on kokoajan täysin hallittavissa ja kuulolla, tekee siis sen, mitä pyydetäänkään. Orilla on hieno ja kaareva hyppytyyli sekä se jättää aika reippaastikin ilmavaraa.


Sukutaulu & jälkeläiset

i. Suippo
KTK-II, ERJ-II, KERJ-II
ii. Suorittaja iii. Harlekiini
iie. Niili
ie. Lumimarja iei. Huiputtaja
iee. Siniviuhka
e. Metsähengetär ei. Metsänpeikko eii. Röllipeikko
eie. Armada
ee. Villa Valeria eei. Onnipoika
eee. Pirpana

ii. Suorittaja on mukavuudenhaluinen punarautias, ratsusuuntainen suomenhevosori. Ori on aikalailla nimensä mukainen, koska se on menestynyt oikein mukavasti kisoissa ja kilpailukentillä. Varsoja sille on kertynyt toistaiseksi vain muutama. Suorittaja on palkittu varsana myös vuoden parhaana varsana sen ollessa 1-vuotias. Ori tietää milloin pitää osata näyttää hyvältä sekä seistä paikallaan, ja milloin taas panostaa liikkumiseen.

iii. Harlekiini on erittäin isokokoinen ori, korkeutta siltä löytyy muutama sentti vaille 170 senttimetriä. Ratsuna se on melko tahmea, minkä takia kisaaminen jäänyt vähemmälle. Näyttelyissä ja muissa tilaisuuksissa Harlekiini kuitenkin on niittänyt mainetta hienolla ulkomuodollaan ja kisapaikoilla se onkin ollut erittäin rauhallinen kaveri. Ori on kantakirjattu I-palkinnolle. Vaikka Harlekiinin kisamenestys ei huimaa ole kisakentillä ollut, on siltä kuitenkin jälkeläisiä jäänyt tähän mennessä seitsemän kappaletta.

iie. Niili on melkein täysin Harlekiinin vastakohta. Tamma on pienhevosen mitat täyttävä, 146-senttinen suomenhevonen. Niili on väriltään tummanpunarautias ja periyttääkin melko vahvasti punarautiutta jälkeläisillensä. Niilillä on kisattu jonkin verran vaihtelevin tuloksin. Tamma on kuitenkin erittäin reipas ja mukava käsitellä. Ainoa ongelma on, että välillä tarkkaavaisuus pääsee herpaantumaan.

ie. Lumimarja on punarautias, 155-senttinen tamma. Se on luonteeltaan rehellinen ja eloisa, ja sen kanssa tulee jokainen toimeen. Lumimarjan omistaja on kiertänyt monia kenttäkisoja neidin kanssa ja he ovat pärjänneet todella hyvin. Varsoja tammalla on tällä hetkellä viisi, joista kolme on palkittu näyttelyissä. Lumimarja on kantakirjattu II-palkinnolle ja se on myös palkittu vuoden tammana.

iei. Huiputtaja on luonteeltaan nimensä mukainen. Se on erittäin hyvä laiskottelemaan töistä ja vänkäämään vastaan - välillä niinkin hyvin, että ihminen ei tajua sen tekevän sitä tarkoituksella. Huiputtaja on myös varsinainen mestari karkaamisessa, ja sillä on aina pilkettä silmäkulmassa. Orilla on kisattu jonkun verran, mutta menestys on ollut vähän niin ja näin sen huonojen tapojen takia. Näyttelyissä Huiputtaja on sen sijaan pärjännyt hyvin ja saanut kehuja sekä rakenteestaan että liikkeistään. Ori on väritykseltään tummanrautias isoilla merkeillä.

iee. Siniviuhka on musta tamma, jolla on pieni tähti otsassa. Siniviuhka on erittäin hyvä hyppääjä ja pärjännyt estekentillä erinomaisesti. Luonteeltaan tamma on reipas ja hyvin herkkä, mutta sopivassa suhteessa kuuliainen. Sen on kasvattanut Jaakko Merkkelä, jonka työhevostamman naapurin ori karkuretkellään oli astunut.

ei. Metsänpeikko oli rautias monitoimiratsu. Se oli luonteeltaan eri rauhallinen ja viihtyi hyvin perhehevosena. Noin 152 senttinen ori kiersi lastenratsuna toimimisen lisäksi näyttelyissä, mutta pienten jalkavaivojen vuoksi Metsänpeikkoa ei käytetty juuri lainkaan kilpahevosena. Se oli kuitenkin terveenä varsana vaikuttanut varsin kapasiteetikkaalta hevoselta, jonka vuoksi raudikko oli melko haluttu jalostusori.

eii. Röllipeikko oli periaatteessa ihan kiltti, mutta vähän villi ruunikko. Mikäli estehevosen lahjoilla siunattu suokki olisi ollut ihminen, se olisi varmasti syntynyt sellaiseksi ronskiksi pohojanmaalaiseksi - Röllipeikko oli orimainen sekä rasavilli, mutta sen luonteeseen kuului kuitenkin myös vilpitön hyväntuulisuus, jonka vuoksi siitä ei vaan voinut olla pitämättä. Kantakirjattua, vain 150 senttimetriä korkeaa oria käytettiin jalostukseen säästeliäästi, vaikka moni tahtoikin myös isoja luokkia voittaneesta Röllipeikosta jälkeläisen itselleen.

eie. Armada oli 155 senttimetriä korkea rautias. Se ei ollut mikään kylän hienoin hevonen - tamma tunnettiin kuntalaisten kesken laitumella lihoavana harrasteratsuna, eikä sillä niin ollen kilpailtu lainkaan. Sen vuoksi moni ihmettelee, miksi moinen suomipulliainen löytyy niin monen hevosen sukutaulusta. Salaisuus piilee naapurin komeassa orhissa, joka astui ihan vahingossa karkureissullaan Armadan. Kaikki luulivat, että moisen yhdistelmän jälkeläisestä tulisi vain emänsä kaltainen perhehevonen, mutta varsa päättikin yllättää kaikki ja kasvoi kelpo kilpahevoseksi.

ee. Villa Valeria oli kiitettävät 162 senttimetriä korkea ja väriltään perinteisesti rautias. Tamma oli luonteeltaan vähän diiva, mutta se ei todellakaan ollut este menestymiselle - Villa Valeria napsi sijoituksia tililleen tasaiseen tahtiin, jonka lisäksi se juoksi parit startit keräteen ylpeille omistajilleen mukavasti rahaa. Kyseessä oli siis todellinen monitoimihevonen, kun näyttelyissäkin se pärjäsi.

eei. Onnipoika oli vähän kömpelö ja hontelo voikonkimo katseita keräävällä 168 senttisellä rungolla. Se ei menestynyt oikein missään, ei kilpailuissa eikä näyttelyissäkään, mutta ori oli silti niin sympaattinen hevonen, ettei sen kasvattaja kehdannut myydä pitkäjalkaista Onnia pois. Se olisi kuitenkin joutunut vain kiertoon, ollessaan vähän epälaadukkaampi hevonen, mikäli vertaa silloisiin suokkitähtiin, jotka loistivat kisaradoilla. Onni kiikutettiin matalalla olleista odotuksista huolimatta kantakirjattavaksi aivan sen elämän loppuvaiheilla, ja sieltä napsahti kuin napsahtikin KTK-III -palkinto, jonka ansiosta oria jopa tahdottiin käyttää jalostukseen.

eee. Pirpana oli 149 senttinen kaunis rautias suurilla merkeillä sekä nätillä herasilmällä. Tamma omisti kuitenkin vähän turhankin oman arvonsa tuntevan luonteen, jonka vuoksi tammamaiseksikin kutsuttua hevosta ei ihan noin vain voitu antaa kokemattomiin käsiin. Ei, kantakirjattu Pirpana ei koskaan kirnunnut ratsastajaansa ympäri kenttää tai purrut housujen takataskuja rikki, mutta se näytti lähes aina happamalta sitruunalta ihan muuten vain. Sen vastapainona Pirpana keräsi hyvän määrän sijoituksia kenttäratsastuksen puolelta, sillä tamma oli erittäin rohkea luonne.

[ Isänpuolen sukuselvitys © JaanaK. ]


Kuvagalleria


© Luvat yksinoikeudella, kiitos paljon!


Kilpakalenteri

KRJ Kouluratsastus: 0 sijoitusta, 0 voittoa
ERJ Esteratsastus: 0 sijoitusta, 0 voittoa

Valmennukset

Otsikko

Ulkoasu © M Layouts, Krista, Amretasgraphics, koodiavusta kiitos Sakkura!
Aittalan Susiyö on virtuaalihevonen